SUOMEN SUURIMMAN PYSÄKÖINTIHUIJAUKSEN TAUSTAA

Etkö iyy

Uudenmaan pysäköinti Oy, sittemmin Parkkipate Oy ryhtyi 1.4.2016 alkaneen laputtamisensa myötä rikoshyödyltään oikeushistorian laajimpaan pysäköintihuijaukseen. Talousrikostutkintayksikkö tutkii epäiltyjä esirikoksia ja oikeudelle esitettyä petoskannetta.

Perusteettomin kuljettajaa identifioimattomin maksumääräyksin, Parkkipate teki toimintatavoilleen tyypillisen rekisterimerkintärikoksen, luomalla asiakasrekisterin auton muuna haltijana olleen naisen nimiin, kuljettajaa selvittämättä.

Rekisterimerkintärikos mahdollisti perintätoimien siirtämisen Parkkipaten omistajan isän hallinnoimalle perintäyhtiölle KTC Finland Oy:lle, joka kohdisti pikaisesti 27.4.2016 agressiiviset perintätoimet asiakasrekisteriin merkittyyn naiseen, 1.haltijan ja ajoneuvon omistajan sijaan, kuljettajaa selvittämättä.

Parkkipatelle selvisi ensimmäisen maksumääräyksen jälkeen tilaamastaan Trafin haltija-asiakirjasta auton 1.haltija Jarkko Hyöppönen ja toisena haltijana ja vakuutuksenottajana toiminut R.Hyöppönen. Myös reklamaatioista, jotka Parkkipate jätti tietoisesti käsittelemättä, vastaten niihin jopa kuukauden viiveellä, kävi kiistatta ilmi, ettei nainen ollut kuljettaja.

Viimeistään 2016/5-6 Parkkipatelle selvisi pysäköintipaikalla aluevalvojien kanssa toistuvasti yhteen ottaneen miehen kuljettajuus, ilman pienintäkään erehtymisen mahdollisuutta. KTC Finland jatkoi naisen painostamista uhkaavin ja runsain maksukehoituskirjein ja oikeustoimilla uhkaavin vaatimuksin.

Petoskanne käräjäoikeuteen rikoshyödyn realisoimiseksi

Käräjäoikeuden valmisteluistunnossa Parkkipate ja KTC Finland varmisti törkeällä asiakirjaväärennyksellä, että pääkäsittelyyn päästiin kuulustuttamaan omia todistajia ja esittämään valheellisia väittämiä vastaajaksi haastetun naisen osuudesta ajoneuvojen pysäköintiin. Naisen asianajaja ei tuonut asiakirjan lainvastaisuutta ilmi, vaikka sen sisältö kiistettiin, sillä väärennöksen haluttiin päätyvän virallisiin oikeudenkäyntipöytäkirjoihin valmisteluistunnon esittämän sijaan. 2019/5 hovioikeus pyysi asiakirjaa nähtäväkseen, mutta se oli kadonnut KTC:n asianajajalta, jolloin tutkintapyyntö törkeästä asiakirjaväärennöksestä saatettiin 2019/6  poliisille.

Käräjäoikeuden pääistunnossa kävi Parkkipaten omien asiakirjojen liitteistä selväksi, että Parkkipate oli ilman pienintäkään epäilystä tietoinen, missä autolle kuuluva virallinen pysäköintipaikka sijaitsi ja että tieto ajoneuvon virallisesta pysäköintipaikasta salattiin reklamaatiokäsittelyssä, joka laiminlyötiin antamalla valmiita vastauksia kerran kuukaudessa, reklamaatioiden perustan ja esitytetyt asiakirjat toistuvasti sivuuttaen. Käynnissä olevan rikosprosessin kannalta näyttö oli merkityksellinen, vaikkei se vaikuttanut siviilioikeudenprosessin kulkuun.

Hovioikeuden pääistunossa kävi todistajan lausunnosta ilmi, että Parkkipate oli jättänyt tiedottamatta aluevalvontasopimuksen tehtyään alueen yritysosapuolia ja että liikennemerkit alueella olivat ristiriitaiset ja parkkipaikat tieliikennelain virallisin liikennemerkein mukaisin kyltein väärin merkittyjä. Laajan sairaala-alueen suuaukoille asetetut Parkkipaten sopimusehtokyltit olivat asianmukaisesti esillä, joka riitti käräjätuomarille, joka ei alan lainsäädännön puuttumisen vuoksi, tiennyt myöskään oikeuslähteenä sovellettavasta yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevasta kuluttaja-asiamiehen ohjeesta - pohja oikeusmurhatuomiolle oli otollinen.

Pysäköintiriidan oikeudenkäynneissä Parkkipaten rikollista toimintaa ei tietoisesti tuotu julki, sillä kyseessä oli siviiliprosessi ja todisteista huolimatta, rikoksesta ei ollut jurridisesti pätevää poliisin esitutkinnan kautta muodostunutta näyttöä. Vaateiden ja naiselle osoitetun korvausvaateiden kasvaminen, oli esirikoksen törkeyden mittaamisen ja Parkkipate/KTC Finlandin myöhemmän rikosvastuun kannalta suosiollista. Yleisen edun kannalta oli hyödyllistä, että tapaus eteni Korkeimpaan oikeuteen, jonka asiakirjoissa oikeudelle esitettiin ensimmäistä kertaa kanteen perustana oleva rikollinen toiminta, myös oikean kuljettajan tunnustus, kuljettajuutta tukevin asiakirjanäytöin.

Parkkipate ja KTC Finland eivät tienneet, että auton 1.haltija oli laillistettu yksityisetsivä ja työskennellyt vuosia perheensä lakiasiaintoimistossa. He eivät myöskään tienneet, että auton toisen haltijan ja vakuutuksen ottajan puoliso oli Helsingin käräjäoikeuden entinen tuomari. Yksinhuoltaja sairaanhoitaja, auton  kolmas "muu haltija" valittiin kohteeksi, tiedostamatta, että törkeä petos oli alusta alkaen laajan yksityisen tutkinnan kohteena ja poliisille esitetty näyttö, johti myöhemmin 2019/6 alle vuorokaudessa talousrikosyksikön tutkintapäätökseen. 

Parkkipate Oy, UPV Uudenmaan pysäköinnin valvonta Oy, APV Alueellinen pysäköinninvalvonta Oy, Suomen Aluevalvonta Oy ja Cityparkki™, ovat Tomi Järvisen yhtiöitä, joiden kautta harjoitetaan samaa liiketoimintaa.

Pysäköintivalvonnan perintä- ja oikeustoimista vastaa aluehallintoviraston laillistama perintäyhtiö ja lakiasiaintoimisto KTC Finland Oy, joka toimii aputominimin; HuoletonPerintä KTC, PerintäLinja ja SisuPerintä. Omistajana Reijo Järvinen ja toimitusjohtajana Tapio Järvinen.

Perintäyhtiöillä on laaja tiedonsaantioikeus koskien velallisten ja kuluttajien tietoja, joita Parkkipate Oy ei ole oikeutettu saamaan. Pysäköintiriidoissa ajoneuvojen haltijoista ja asiakkaiksi rekisterimerkintärikoksella merkityistä kuluttajista voidaan perintäyhtiötä hyödyntämällä saada tietoja yhtiöille. Aluehallintavirasto (AVI) ei toistaiseksi ole ryhtynyt toimenpiteisiin, vaikka useat kuluttajat ovat valittaneet jouduttuaan tietosuojalain vastaisesti kyseisten yritysten asiakasrekistereihin. Yksityisen pysäköinninvalvonta-alan rekisterimerkintärikokset